Haasteena aikarajattu toiminta

On tilanteita, jolloin öljyn keräily ja tehokas talteenotto on välttämätöntä. Mereen joutuva öljy ja sen leviäminen onnettomuudessa laajalle alueelle alusväylällä on arkinen realiteetti, ei olettamus. Kuljetettavien öljymäärien valtava lisäys viimeisten vuosikymmenien aikana on mahdollistanut mereen joutuvan öljymäärän moninkertaistumisen onnettomuudessa. Kyseessä on iso öljymäärä, viranomaisten määrittämänä 30 000 tonnia.

Vahingon sattuessa tulee mereltä rantoja tavoittava öljy estää kaikin toimin. Tässä aikarajatussa toiminnassa on katkeamattomasti keräävien laitteiden toimintaketjulla sijansa öljyn tehokkaan talteenoton toteuttamiseksi.

Mitä ehditään 12 tunnissa?

Monelle on vieras ajatus, että suuri öljymäärä tavoittaa osan Suomenlahden saaristosta 12 tunnissa onnettomuuden sattuessa. Niin voi kuitenkin todellisuudessa käydä, ei ainoastaan teoriassa. Raakaöljyä kuljetetaan miljoonia tonneja vaarallisella etäisyydellä saaristoomme, joten on syytä olla huolissaan.

IMCO:n aikoinaan arvioima supertankkerien pysähtymisen kesto on 15 solmun vauhdissa noin kuuden merimailin matka. Käytännössä se tarkoittaa matkaa ja aikaa, jonka puitteissa noin viidesosa aluksen tankkivolyymistä purkautuu välittömästi mereen, eli se osa öljystä joka on tankissa vedenpinnan yläpuolella. Sen jälkeen öljyä raskaampi vesi syöksyy tankkiin nostaen jäljellä olevan öljyn, joka purkautuu ulos muodostaen merenpinnalle öljyvanan. Vana laajenee tuulen työntämänä levittäytyen rannikon pituussuunnan mukaisesti.

Edellä mainittuun liittyen jokainen vuoden 365 päivästä on potentiaali siihen, että onnettomuus kuljetusten aikana on mahdollinen, ja että vahingon sattuessa vallitsevassa tilanteessa tuuli on etelän suunnasta ja voimakkuudeltaan 11 – 12 metriä sekunnissa, eli Suomenlahdella tavanomainen tuuli. Öljyn siirtyessä 3 % tuulen nopeudesta sen siirtymisaika on kuljetusreitiltä itäiseen saaristoon noin 21 tuntia ja läntisellä osalla vastaavasti 17 tuntia, Porkkalaniemelle jo 12 tuntia.

Kyseessä on siis tuulen määräämä ja rajaama toiminta-aika. Tämä on seikka, joka ei saa jäädä huomioimatta. Ehtimisellä on suurin merkitys rajatun ajan toiminnassa. Silloin on tehokkaalle toimintaketjulle tarve ja sijansa öljyn keräämiseksi ja talteenottoon.

Onko uudistamiselle tarve?

Kahden vuosikymmenen ajan on tiedetty, että tuuli mahdollistaa öljyn tavoitella rantoja hyvin lyhyessä ajassa. Uudistaminen edullisella tehokkaalla keräilyteknologialla on jäänyt varjoon suuren määrän raskaan ja vaikeasti käsiteltävän materiaalin hankinnoissa. Ajatukset selvitä ilman suurempaa vahinkoa ja 1980 luvun teknologialla on tullut jäädäkseen.

1980 luvun aikana kehittämisessä tapahtui monenlaista, mm Suomen torjunta-alukset varustettiin kanavajärjestelmillä, joihin kuului uutta öljyä keräävää harjateknologiaa. Alusten keskikoko oli 25 000 -30 000 tonnia, tankkitilavuudet olivat 1 000 – 3 000 tonnia, joten silloisten torjunta-alusten 3 000 tonnin kokonaiskeräyskapasiteetti katsottiin riittäväksi.

Nyt Suomen etelärannikon ja sen saariston läheisyydessä kulkee 250 000 tonnia öljyä kuljettavia aluksia, joista onnettomuuden sattuessa saattaa seurata kymmenkertainen öljymäärä torjuttavaksi ja / tai rantojen saneeraus.

Uudistaminen 2000 luvulla

Koko 2000 – luvun ajan öljyntorjunta on ollut uudistamisen tarpeessa. Suurten öljymäärien kuljetukset ja erityisten olosuhteiden huomioiminen ovat antaneet aiheen panostaa teknologian uudistamiseen. Viimeisin innovaatio on katkeamattomaan säkkikeräilyyn siirtyminen kiinteistä tankeista.

Uudistamisella edistetään nykypäivänä tarvittavaa tahokasta nopeaa toimintaa suurella talteenottokapasiteetilla, vähentäen erityisesti suuria hankintakustannuksia ja kiinteitä kuluja suhteessa kerättävään öljytonniin.

1980 ja 2020 luvun välinen eroavaisuus talteenotossa on parhaiten nähtävissä esimerkkinä toimintamuodoissa.

Keräily 1980 luvun teknologialla , yksi kuorma

Esimerkkinä 3 alusta ja tankkien tyhjennys proomuun jossain saaristossa.
Alukset sijaitsevat 2 tunnin ajomatkan päässä onnettomuuspaikasta.

Alus 1, tankkitilavuus (1200 / keräyskapasiteetti 160 tonnia per tunti)
Alus 2, tankkitilavuus (1200 / keräyskapasiteetti 160 tonnia per tunti)
Alus 3, tankkitilavuus (1200 / keräyskapasiteetti 160 tonnia per tunti)

A = Ajo (takilointi)
B = Keräilyaika
C = Laiteiden kokoaminen / ajo tyhjennyspaikalle
D = Tulo tyhjennyspaikalle / tankkien tyhjennys / lähtövalmistelu
E = Ajo vahinkopaikalle, takilointi. Jos tuuli haittaa, on ajettava valmistelua varten suojapaikkaan, joka sitten vaatii lisäaikaa

Alusten yhden kuorman vähimmäs toiminta – aika

Keräily yhden kuorman jälkeen

Keräily 2020 luvun uudella teknologialla

Kolmella säkitysjärjestelmällä varustettu DS luokan Oil Hunter, kapasiteetti 230 tonnia per tunti.
Kerääjät sijaitsevat 2 tunnin ajomatkan päässä onnettomuuspaikasta.
Kuten alukset, keräilykapasiteetti 160 tonnia per yksikkö.
Kuten alukset, toiminta aika 52,5 tuntia.
Katkeamaton keräily

Oil hunterin keräily

Kerätty öljymäärä